ALKUUN PÄIVÄKIRJA PENTUJA KASVATIT PINSERI-INFO ROTUESITTELY KUVIA LINKIT VIERASKIRJA YHTEYSTIEDOT ARKISTO NÄYTTELYTULOKSIA

ROTUESITTELY



PINSERIN ROTUESITTELY & UUDEN PENNUN OHJEITA

Tämän sivun lopussa on lukuvinkkejä

^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^

PINSERIÄ ON KUVAILLUT OSUVASTI UUDET OMISTAJAT SEKÄ MYÖS KOKENEEMMATKIN:

Jotkut ovat tulkinneet sen käytöstä, että "se haluaa olla ihminen".

" Ja näyttelijän kyvyt sillä on joskus ilmiömäiset..."

"Ehkei se ole välttämättä itsepäinen niin ainakin mukavuuden haluinen".

"Pinseri on rotu, joka tarvitsee selkeät rajat. Sellaista ihmistä Pinseri kunnioittaa!"

"Se on luonteeltaan erittäin eloisa, vilkas, leikkisä sekä älykäs koira. Joskus se tahtoo kyllä olla omapäinen, ovela, ihmeellinen."

"Pinseri on vilkas. Se haluaa olla sinun kanssasi. Jos olet halunnut rauhallisen rodun mitä tuskin huomaat asunnossasi olet valinnut väärin."

Kun sitten hankit oman Pinserin ja annat sen elää kurittomana ns. "hyppiä seinille" niin sitten kun se alkaakin mahdollisesti temppuilla sinulle, niin usein miten tulkitsetkin ongelma käyttäytymisen koiran viaksi, etkä itsesi.

Koskaan ei pidä vähätellä sitä, että jos haluat yhteiskuntakelvollisen Pinserin sinun täytyy uhrata koirallesi aikaa ja tutustuttaa se pienestä pitäen muihin ihmisiin ja eläimiin. Tiedämmehän tarina Tynnyrissä kasvaneesta tytöstä...?

Mielestäni se tarvitsee huomiota sekä rakkautta, mutta myös määrätietoista ja ehdottomasti jämerää ihmistä rinnalleen. Joka kertoo sille sille elämän säännöt.

Pinseri on monipuolinen harrastuskoira •helppohoitoinen näyttelykoira •ketterä ja pitkäikäinen agilitykoira •rodulla on palveluskoiraoikeudet •pitkäjännitteiselle ohjaajalle Tokoon

Jos harkitset ensimmäistä Pinseriäsi niin olisi hyvä, että käyt läpi mm. kuinka paljon sinulla on aikaa ja kärsivällisyyttä? Oletko jämäkkä? Onko sinulla ns. koirakättä? Jos perheessäsi on nuoria lapsia - jaksatko silti kasvattaa niiden rinnalla vielä hulivili Pinserin pentua

*************************************

HISTORIAA

Pinseri on saksalainen rotu, joka polveutuu vanhoista eurooppalaisista suokoirista kuten snautserikin. Vuosisatojen ajan pinsereitä pidettiin Saksassa rotta- ja tallikoirina ja jo vuonna 1880 rotu sai seikkaperäisen rotumääritelmän.

Toisen maailmansodan aikana rotu oli vähällä kuolla sukupuuttoon, mutta onneksi se muutaman sodan yli eläneen yksilön ja risteytysten avulla onnistuttiin pelastamaan. Sittemmin rodun jalostustyö on vähitellen päässyt käyntiin eri maissa. Rotu on edelleenkin melko harvinainen monissa maissa, mutta Suomessa kanta on vakiintunut ja hyvä.

KUVAUS ULKOMUODOSTA

Pinseri on elegantti, neliömäinen koira, jolla on "peruskoiran" rakenne normaaleine kulmauksineen. Pää on pitkänomainen, kaula jalo ja riittävän pitkä. Runko on syvä ja tiivis, selkälinja aavistuksen laskeva. Liikkeet ovat pitkät ja maatavoittavat. Pinserin värit ovat ruskea tai musta ruskein värimerkein (black&tan). Koko 45-50 cm.

LUONNE JA KÄYTTÖOMINAISUUDET

Pinseri on tulinen niin vihassa kuin rakkaudessa, mutta pienehkön kokonsa ansiosta kuitenkin helppo hallita. Johdonmukaista koulutusta se kuitenkin tarvitsee; etenkin jo pentuiässä pomon elkeitä osoittaville koirille tämä on tarpeen. Koiriin tottumattoman ostajan tulisikin valita pentueen lempein, ehkä flegmaattisin pentu, sillä sellaisiakin pinsereitä kyllä löytyy. Älykkäänä rotuna mukava ja haastava koira!

PINSERIN HOITO

Sileälle turkille ei tarvitse tehdä käytännöllisesti katsoen mitään vaikka harjaus on sillekin ihonhoidon kannalta hyväksi ja samalla koira tottuu käsittelyyn. Hoitotoimenpiteet supistuvat normaaliin koiran terveydenhoitoon - pesuun, hampaiden, silmien ja korvien puhdistukseen, kynsien leikkuuseen sekä tasapainoisesta ruokinnasta ja riittävästä liikunnasta huolehtimiseen.

=*=*=*=*=*=*=*=*=*=*=*=*=*=*

PENTU - UUSI PERHEENJÄSEN

Rodun valintaan on syytä paneutua ja käyttää aikaa. Useimpia rotuja on aikoinaan käytetty erilaisiin tehtäviin. Näin ollen perimä pitkälti sanelee koiran erilaisia tarpeita ja ohjaa vaistoja.

Kun palapeli on koossa, yritä jos mahdollista päästä tutustumaan pentueen vanhempiin, ensisijaisesti emoon. Luottavainen luoksepäästävä emo on aina valttia, sillä se antaa pennuille käyttäytymismallin.

Kun vihdoin koittaa se odotettu hetki ja haet oman pinsku lapsen kottiisi. Niin kotimatka kasvattajan luota on ensimmäinen yhteinen elämys. Tilanne on sama, jos sinulle vieraat ja kieltäsi osaamattomat ihmiset veisivät sinut autoajelulle. Kaikki on tunteiden varassa. Siksi paras kuljetuskoppa on lämmin syli, jossa saa osakseen hellää rapsuttelua.

Uudessa kodissa oma rauhoitettu peti odottaa. Matkalle on tullut mukaan tutun hajuinen yörätti tai pehmolelu. Pedistä tulee pennun päämaja, josta se sitten asteittain tekee tutkimusretkiä. Anna pennun vaeltaa oman rohkeutensa määrittelemässä tahdissa. Valvotaan sen edesottamuksia ja pidetään kontaktia pennun ehdoilla. Näin rakennetaan molemminpuolinen luottamus ja ystävyys.

Kahden kolmen päivän jälkeen pentu kokee turvallisuutta ja valitsee jonkun perheenjäsenistä lajitoverikseen. Laumassa vallitsee sopu ja hyvä henki, mutta nyt on taitavasti tehtävä pennulle selväksi, kuka tai ketkä ovat lauman johtajia. Pelisäännöt on luotava "kerran kielletty - aina kielletty" ja pomon päätöksen mukaisesti.

On tärkeää opettaa myös perheen nuorempia sekä heidän leikkikavereita koirankäsittelyyn ja koiran ohjaamiseen oikeilla otteilla. Tämä on kultainen sääntö: KÄSI ON HYVÄILYÄ VARTEN. Kiellot viedään perille viikkolehden läimäyksellä, mutta vasta viime tingassa kohde on koiran takapuoli.

Ruokaa tarjotaan mielellään säännöllisin ajoin.
Raikasta juomavettä pitää olla koiran saatavilla jatkuvasti. Vältä välipalojen antamista koska ne vie ruokahalun eikä oikea ruoka maistukkaan enää.

Pennulle riittää yksi TV-tuoli tai muu oma paikka. Sen ei tarvitse valloittaa kaikkia sohvia oman mielensä mukaan. Koiralla pitää olla oma hyvä riittävän iso nukkumapaikka = "oma paikka". Hyvä yösija on myös riittävän tilava ns. näyttelyhäkki, jonka ovi saa olla auki. Tällä tavalla koira tottuu häkissä olemiseen, joka on kätevä myös matkoilla sekä näyttelyissä.
Sisäsiisteyden oppiminen vaatii tarkkailua. Syömisen ja heräämisen jälkeen mennään ulos mahdollisimman nopeasti ja viivytään niin kauan, että asiat on hoidettu. Erittäin tärkeätä on alussa että alue missä ulkoillaan pissaamista ja kakkaamista varten on pieni. Ihan n.50mx50m alue johon koira tottuu pian ja eikä enää jännitä uutta kokemusta olla ulkona.
Kun jännitystä ei ole enää tulee pissatkin pian.
Se, että lähdet aina kävelylle saat kävellä vaikka 3 tuntia eikä silti koiranpentusi pissaa - vaan vasta kun pääsette sisälle! TÄMÄ johtuu juuri edellä mainitusta asiasta. Myöskään käskyllä koira EI tarpeitaan tee. Muistathan, että toimitusta seuraavat kehut ja lämmin silitys.
Syys- ja talvikoirilla: Mitä nopeammin pentu pääsee kylmän aikana sisään toimituksen jälkeen, sitä nopeammin se oivaltaa, miksi oli tultu pihalle.

Yksin ollessa pennun ei tarvitse pyöriä koko huoneistossa. Ulisevaa pentua ei juurikaan voi hiljentää käskyllä oven ulkopuolelta. Sen sijaan huolellisesti läpivietyjen aamurituaalien jälkeen ero pitää tehdä viileissä tunteissa ilman surkuttelua. Tietenkin lelut ovat käyttövalmiina ja tölkit täytetty mielenkiintoisilla papanoilla, joiden esilleottamiseen kuluu annos henkistä voimaa.

Harjoittele tiiviisti myös kynsien leikkaamista, hampaiden katsomista ja turkin harjausta pinserin turkille sopivalla suka:lla. Nosta koira myös pöydälle (ei keittiönpöydälle) päivittäin, jotta se tottuu käsittelyyn ja eläinlääkärikäynteihin.

(osittain lainattu of Leijliden/Doris Leijonqvistin kotisivuilta)

=*=*=*=*=*=*=*=*=*=*=*=*=*=*

Ennen kun koiranpentusi muuttaa luoksesi on hyvä lukea aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, jotka auttaa sinua ymmärtämään koiraasi ja sen käyttäytymistä:

Walty Dudok Van Heel:

"Pennusta kunnon Koira"

Anders Hallgren:

"Koiraongelmia ja Ongelmakoiria"

Mugford Roger:

"Koira psykiatrin sohvalla - ymmärrystä koirille ja niiden omistajille"

Nicholas Dodman:

"Koira joka rakasti liikaa"

Karen Pryor "Koira ja delfiini" (naksutin koulutusta

 


Päivi Laitinen